Vietettiin parit synttärit ja kiirettä piti töissä. Blogi sai odottaa tämän härdellin ajan. Isäntä on tehnyt töitä sekä palkkatyössään että pihalla, minä rakensin juhlat ja siivosin pihaa. Keskimmäinen Neiti on nyt 6 v. ❤
Oli kiva seurata anturan tekoa Nyt näkyy tulevan talon muoto. Piti kiertää katsomassa, että tässä on vessa, tässä suunnillen meidän sänkymme… Lapsista oli hauskaa leikkipissailla oletettuhin vessojen kohtiin 🙂
Viikossa on taas paljon saatu aikaiseksi. Ensin tehtiin valettiin antura. Sitten alkoi nousta lecaa kierros kierrokselta. Reilun viikon päästä tulee nosturi ja ontelolaatat. Samoin pieni kaivuri kaivamaan vanhan autotallin pohjan loppuun pois. Siellä on vanhoja seinän välissä olleita punatiiliä iso kasa. Tarkoituksena on koputella niistä betonit pois ja säästää tarvittaessa myöhemmin hyötykäyttöön.
Tässä alkaa jo kivasti hahmottua talon muoto ja tilat. Autotalli/man cave tilasta tulee iso! Mahtuu ainakin tekemään fiiliksen mukaan juttuja. Tällä hetkellä tulossa joko kuntoilutila tai nikkarointinurkka. Korkeiden telineiden kohtaan tulee tekninen tila.
Tämän kuvan nappasin ikkunan läpi. Paikalla oli kunnon kuhinaa. Nyt on siirretty tuossa ylemmässä kuvassa vielä näkyvä sähkö menemään maan alle. Tilapäinen sähköpääkeskus on talon takana. Samalla siirrettiin nettikaapeli maan alle. Tuossa yläkuvassa näkyy hyvin se punatiilikasa. Muutaman olen jo nakutellut puhtaaksi. Hiukan on hidastanut yhden neitokaisen kuumeilu, toisen onneksi lyhyeksi jäänyt vatsatauti ja oma silmätulehdus. On se kumma, miten tulee tämmöisiä ryppäitä näihin tauteihin.
Nyt ollaan tässä vaiheessa. Seuraavaksi tehdään tuo olemassa olevan talon ja lecaseinän yhdyskohta valmiiksi. Tämä iso aukko siis tulevan autotallin tuplaoviaukko. Sää suosi näitä rakentaessa.
Tuossa yksi päivä ajellessani katselin eräällä uudella asutusalueella parinkin lecavaiheessa olevan talon seiniä. Paljoa en osaa noista sanoa, mutta ainakin minun silmääni näyttää siistiltä työltä.
Nyt on päästy taas arken reissuista (isäntä Lontoossa) ja festarihommista (minä juontamassa Helsinki Coffee Festivalin). Aika väsyneissä merkeissä mennyt tämä viikko. Sen verran vähän tuli nukuttua koko viikonloppuna ja maanantaina aamulla ihan normisti itse duuniin. Isäntä on laittanut lisää tarjouspyyntöjä matkaan ja laittanut tavaaa tilaukseen. En voi kuin ihmetellä, miten isoja hintaeroja on tuotteissa! Ikkunat tarjottiin ihan Suomesa edullisimillaan vajaat 4000 € ja kalleimmillaan reippaasti yli 5000 €. Olkkariin ja alakerran harrastehuoneeseen tulee iso liukulasiovi. Näistä pyydettiin tarjouksia muutamasta paikasta Suomesta ja Virosta. Rakentaja-messuilla olevan virolaisen firman ikkunat rahteineen ja asennuksineen on niin kova tarjous, eikä se spekseiltään (lämön eristävyys, äänen eristävyys, materiaalit, lasin vahvuus jne) ole yhtään kotimaista kilpailijaansa huonompi. Eroa niin, että yksi lasiovi asennettuna Suomesta noin 5000 € ja virosta kaksi ovea asennettuna rahteineen vajaat 3000 €.
Sorapohjatyöt saatiin valmiiksi ja alettiin paukutella vanhan autotalllin seinää pois. Aika hurja vaihe! Tästä lisää seuraavassa.
Se pidettiin eilen ja nyt saadaan alkaa tehdä lisää – tai ennemminkin tehdä eikä vain kaivaa 😀
Tänään oli palaveri rakentajien kanssa ja taidetaan aloittaa viikkoa suunniteltua aikaisemmin, eli 2.5. PIAN!
Nyt on säädetty mm. Elisan kanssa. Caruna vihdoin vastasi useiden yhteydenottojen jälkeen ja tulee muuttamaan omalta osaltaan sähkötolpassa jutskat niin, että saadaan ilmaversioiden tilalle maakaapelit. Elisalta käytiin katsomassa, millaiset johdot ovat olemassa, soitettiin eilen ja sovittiin hommat ja hinta 430 €. Tänään tuli vahvistus 1195 €. Pienen selvittelyn jälkeen sovittiin kuitenkin se 430 € muutostyönä eikä uuden kaapelin veto ja asennushintaa 1195 €.
Suurin haaste on ollut tähän mennessä jokasuuntaan yhteydenpidon (tai ei se soitto/mailaus vaan vastauksen saaminen joko kokonaan tai edes tieto, että onko ok) ja tuhannen liikkuvan palikan yhteensovittaminen. Nyt pitäisi helpottaa, kun kaikki suunnittelijat, suunnitelmat ja katseltukset ja käynnit ja tapaamiset sinne tänne on alkuhärdellin osalta hoidettu.
Aloituskokouksessa ainoana muutoksena tuli asuinkerroksen ikkunoiden avausmekanismi. Olimme tilanneet jo ikkunat, joissa ei ole kiinteät kahvat vaan saa otettua irti – pitää oll akiinteät, koska esim meidän makkarimme ikkunan pitää toimia myös hätäpoistumisreittinä.
Kuluvat viikot ennen aloitusta pitää sisällään isännän ulkomaankeikan, minun ylimääräisen ison kahden päivän juontokeikan, vapun ja Neiti 5 v täyttää 6 v = sukusynttärikemut ja kaverisynttärit.
Kun ostimme keittiön Ikeasta, saimme 600 € lahjakortin. Se piti käyttää pois. Olimme ensin ajatelleet hankkia joko kodinhoitohuoneeseen tai makkareihin kaappeja sillä. Kortin voimassaoloaika kuitenkin alkoi jo kolkutella ja varastotila kortilla isommille hankinnoille (sisätila), niin ostimme uuden sängyn patjoineen. On ollut hyvä! Itseasiassa edellinen sänky oli ihan p***a, niin kaikki on vain parempaan päin. 😀 Ei vaan, on oikeasti hyvä ja tuntuu, että keski-ikääntyvä kehokin tykkää.
Kävimme katsomassa, millainen se meidän keittiö oikein olikaan materiaaleiltaa keittiöosastolla. Edelleenkin aloin arpoa kahden ovityylin välillä, niinkuin ostohetkelläkin. Ja työtasonkin. No, siellä ne nyt odottavat asentamistaan ja katsotaan myöhemmin, ahistaako jokin lopputuloksessa ja jos niin mitä voi tehdä.
Jotta kaikki ei kuvat ei näyttäisi ulkona olevaa kaaosta, niin tässä pikkukuva meidän nykyisestä eteisestämme. Näkyy Projekti-sivulla talokuvaissa pääsisäänkäynnissä. Se vanhanaikaisen tyylinen lasivertanta. Edelleen tykkään kovasti tuosta Laura Ashleyn tapetista, jota aikanaan jännäsin. Siinä on helmiäistä ja sitä mietin pitkään. Oli hyvä valinta.
Ollaan vedetty hommia ihan hulluna taas. Etenkin isäntä. Heillä on töissä hektinen kausi ja illat hän on hoitanut jotain laajennusprojektiin liittyvää ja nyt viime päivät ollut lapiomiehenä maatöissä. Minä pääasiassa lasten kanssa tai viime viikonloppuna appivanhemmat olivat taas korvaamattomana apuna. Minä tyhjäsin autotallia hullun lailla ja organisoin pihavarastoa niin, että sinne saatiin kaikki mahtumaan. Sanonkin, että olen hyvä pelaamaan tetristä ja tämä jos mikä on ”real life tetris”. Kantamista riitti autotallihommissa. Siellä on ollut Rauhalaan muutosta saakka tavaraa, mm valokuvalaatikoita ja sun muita ei-niin-usein-tarvittavaa. Ja ihan pikku juttu ei ollut uuden keittiön siirtäminen. Siinä sivussa siivosin kukkapenkit ja levitin kerroksen uutta multaa, siivosin kahdesta kaivettavasta kukkapenkistä patjarikot pois ja haravoin nurmen.
Viikonloppu aloitettiin louhinnalla. Perjantaina tuli kissoistaan paljon kertova konsultti tarkastamaan talomme ja naapurin tyhjänä olevan talon mahdollisten louhinnan aiheuttamien vaurioiden varalta. Kierrettiin nurkat ja materiaalit joka huoneesta sisältä ja ulkoa.
Lauantaina aamulla klo 7 alkoi pihaan autoa ja ukkoa. Kauaa ei nokka tuhissut, kun oli kallio palasina.
Samalla kaivettiin piha poikki ja laitettiin viemäriputket ja vesiputket. Tuossa kuopan toisella puolella on tasainen pala kallion lohkaretta, joka säästettiin. Siitä keksitään jotain kivaa pihaan. Jossain vaiheessa.
Autotallin tyhjäys loppumetreillä. Tuo vasemmalla näkyvä sivusta vedettävä laveeri on odottanut pitkään käyttöä. Sen kanssa piti miettiä, mihin laittaa ja mitä tehdä. Paikka löytyi kuitenkin varastosta. Pitäisikö se myydä? Maalata valkoiseksi?
Sen alla näkyvä laatikko oli minun muistojeni laatikko, jonne ne f***n hiiret olivat menneet perimään ja muumioitumaan. Ja tietty kakanneet ja pissineet 😦 Onneksi sain paljon pelastettua. Siellä oli mm. paljon valokuvia ja kirjeitä, sekä päiväkirjoja.
Tuonne taakse ajattelin koiratilaa, laveerin kohdalta suunnilleen tulee oviaukko sisään. Lumilingon kohdalle tulee ompelupöytä. Oikealle jotenkin pöytä ja tuolit. Tuo lattia kaivetaan pois ja sen avulla saadaan lisää huonekorkeutta. Tuon edellisen kuvan näyttämälle oviaukolle laitetaan iso liukuikkuna. Siis koko tuon aukon kokoinen ja eteen tulee pieni terassi. Odotan innolla tämän tilan valmistumista!
Autotallin ainakin pitkät sivut pitävät betonikerroksen alla tämmöistä vanhaa tiiltä. Ensimmäinen ajatukseni oli nakutella betonikerros pois ja kaivaa tiiliseinä esiin. Ei taida kuitenkaan olla mahdollista. Ainakin laajennuksen puoleinen seinä tehdään uusiksi.
Isäntä pääsee käymään poikien kanssa Lontoossa viikonlopun ja tekee hänelle ihan hyvää saada pieni irtiotto. Pian jatketaan taas vauhdilla.
Jumankauta ollaan huhkittu ulkona!
Pääsiäisenä purattiin laajennuksen kohdalta tiilimuuri (kuva edellisessä postauksessa), samoin kahden isohkon kukkapenkin ympäriltä. Siivottiin pihatuvan taakse pinotut tiilet samaan paikkaan ja muukin tarpeellinen. Harmaita tiiilä meidän pihassamme oli muuton hetkellä iso kasa, jotka edellinen asukas oli ajatellut ajoväylään. Onneksi ei ollut laittanut, kun se jouduttiin vuosia sitten kaivaa auki oikeille salaoja kaadoille ja nyt viimeistään olisi mennyt pilalle. Niitä tiiliä aikanaan jaettiin ja myytiin – vieläkin jonkin verran jäljellä. Nyt laitettiin talteen, kun sain idean niille. Meinasin ensin, että myydään nuo punasävyisen tiilet, mutta säästettiin vielä, että saadaan ehkä ensi kesänä tehtyä piha loppuun. Tuo punertava sävy ei ole minusta se kaunein. Ehkä sopivat eri värisen talon kanssa paremmin?
Olin ihmetellyt kaikki nämä vuodet, että miksi ihmeessä tämän vasemmalla näkyvän ison kukkapenkin kaksikin kertaa vaihdetuissa mullissa harva kasvi eli ja viihtyi. Multa sammaloituui ja pakkautui, vaikka paikka on kuuma ja aurinkoinen. Selvisihän se syy, kun ympäriltä kivet purki. Sinne oli vedetty kunnon umpimuovia kerros, ettei vesi varmasti pääse valumaan. Vidu. Siinä oli muuttaessamme vuorimäntypuska, muutama kuunlilja ja soraa. Ei ollut yhtään hyvännäköinen saati meidän tyylisemme viritelmä, niin oli aika nopeasti purku.
Tämä kuva on laajennuksen kohdalle tehdystä pengerryksestä tiilien takaa. Jonkun verran oli tungettu jätettä ihan vaan täytteeksi ja vissiin säästetty jätemaksuista.
Tiilien purun jälkeen päästiin pihatuvan kimppuun. Tuli kaivuri ja veteli sen suoraan jätelavalle. Hetken leijui sellainen henkeäsalpaava home ja sahanpurupölly pihassa. Ihme kyllä puiset seinärakenteet ja puru eivät olleet mätiä. Kattotuolit olivat ihan upottavan pehmeitä.
Pihatuvassa siis vuosia ollut pahat kosteusvauriot. Kai se on sen verran tuulettunut kuitenkin, että jotain oli kuivunut. Mökin sisällä oli ihan järkyttävän pistävä ilma. Piti aina vetää keuhkot täyteen ilmaa, jos sisällä kävi ja pidättää käynnin ajan. Se on nyt poissa.
Sitten tuohon laajennuksen kohtaan jäänyt tammi kaadettiin. Isäntä ensin karsi isoja oksia, etteivät katko oksien läpi mennyttä sähkökaapelia. Hiukan kävi surku tätä puuta. Hetken taas mietimme, olisiko sitten pitänyt koittaa siirtää. Päätettiin, että ei aleta kaivaa niin isoa monttua, kun ei ole varmu
utta, että kestää siirron. Tässä toisessa kuvassa näkyy ehkä tuo sähkökaaplei paremmin. Se muuttaa siis nykykäytäntöjen mukaisesti maan alle. Caruna vaan ei ole vastannut sähkömiehen yhteydenottoihin asiasta. Juuri tästä syystähän he perustelivat suuret korotukset, että sähköverkkoa parannetaan ja päivitetään, niin luulisi edes vastaavan! Jännityksellä odotamme, että mitenköhän iso lasku siitä kuitenkin vielä napsahtaa. Olisi kiva voida varautua budjetissa etukäteen tämmöisiin tarkemmin. Hintahaarukka kun tuntuu tämmöiset voivan olla satasista tonneihin.
Sitten saikin kaivurimies käydä vaihtamassa hiukan järeämmän vepeleen ja aloittaa pihatuvan vastapäätä tulevan laajennuksen kohtaa kaivamaan. Maalämpökaivo on tuolla kauhan takana tuo pieni musta putken pää. Sen poraaja sanoi, että n 1,5 m jälkeen oli kalliota ihan porattuun 230 metriin saakka. Varauduimme siis kunnon louhintoihin. Sinä osoittautuikin olevan vahvaa savimaata. Jotenkin ajattelin, ettei entisaikaan olisi loivaan rinteeseen osittain maan alle rakennettu, jos juuri tuossa kohtaa olisi kalliota. Se on varmasti tarkastettu kaivauksian. Tai onhan tuolla saunan alla, jonka me louhimme käsin, että saatiin huonekorkeutta lisää (tästä aiemmin kirjoitettu). Etualalla paljastui kuitenkin alkava kallio, joten ilman louhintoja ei selvitty. Se onkin nyt sitten seuraava projekti. Onneksi louhinnoista ylipäätään oli jo sovittu. Se, mikä olikin nyt odotettua isompi juttu, oli tuon kaivettavan maan määrä! Siinä oli kuorma-auto vieressä ja jokainen kasa tuossa on yksi kuorma-auton lavallinen. Piha laskeutui tuonne alapihan puolelle niin, että pian kolmen vuoden takaisten muun pihan maatöiden aikana jäimme odottamaan siihen täytemaata tuosta kaivauksesta. Näillä saadaan todellakin korotettua ja tasoitettua pihaa! Piti alkaa jo poiskin kuskata ihan maksullisiin paikkoihin!
Tässä viimeisessä kuvassa on lähes valmis pohjakuoppa. Tai siis kaivurin osalta valmis ja louhintamiesten kohdalla alkutilanne. Kallio näkyy siis tuossa oikealla. Vaikka nyt tuleekin rapaa sisällekin ihan urakalla ja alkaa tämä sotkun vaihe, niin hyvä fiilis. VIHDOIN tämä koko projekti ja odotus alkaa siirtyä vuosien puhetasosta konkretiaan!
Meille porattiin maalämpökaivo 🙂 Poraaja oli nuori kundi, jolla paloi koko toimen piteen ajan rööki huulessa. Taukoamatta. Ainakin 5 tuntia. Onneksi meillä on tuo pihan ajoväylä iso, niin ei ollut tuollakaan autolla ongelmia tulla pihaan ja päästä pois.
Kaivo porattiin 230 m syvyyteen ja täysin kalliota koko matka. Kuitenkin oli kuulemma melko pehmeää ja nopeaa porata. Vettä ei tullut juuri lainkaan. Myöhemmin tulee toinen porukka jatkamaan hommia tästä eteenpäin.
Sitten olikin tapahtumarikkaat 24 h: yksi perheenjäsen ambulanssilla sairaalaan – yöllä (onneksi akuutti hoito auttoi), yksi ison päähaavan vuoksi kiireellä ommeltavaksi ja yksi oksentaa pitkin sänkyä – yöllä tietenkin. Tämän rupeaman jälkeen olikin aika rauhoittua pääsiäisen viettoon.Tai rauha oli kaukana, kun otettiin mukaan punkkua, juustoja jne ja lapset. Naapureillakin oli punkkua, juustoja ja lapsia 😀 Kiva ilta oli 🙂
Pääsiäinen on tähän mennessä pitänyt sisällään laajennuksen kohdalla olevan tiilimuurin purkua, joka jatkuu huomenna. Näistä kivitiilistä (vai mitä nyt virallisesti ovatkaan) ovat edelliset asukkaat tehneet aika pitkän kaarimuuripengerryksen ja kolmen ison kukkapenkin reunat. Niihin ovat käyttäneet useamman tonnin rahaa. Minua vähän tuo punertava väri tökkii. Pitää kuitenkin pinota hyvin ja säästää, josko olisivat tarpeen, kun pihaa rakennetaan. Ehkä joskus ensi vuonna. Pihatupa on myös pian tyhjä tavaroista, jotka ovat olleet siellä säilössä. Pakko tunnustaa, että siellä on hirmu kasat rojua. Onn ollut odottamassa sitä, kunnes mökki puretaan ja tulee jätelava pihaan. Nyt siis maatöiden alku alkaa pihatuvan jyräyksellä. Sen tulee kone kaatamaan ja kauhoo suoraan jätelavalle. Sitten pihatuvan kohdalle siirretään maata laajennuksen kohdalta (tiilimuurin kohta). Muu osa pihaa on jo täytetty ja tasoitettu pian 3 v sitten ja nyt tämä etualapiha tasataan. On siis odottanut tämän projektin vauhtiin pääsyä.
Tänään tehtiin reissu Bauhaussiin hakemaan yksi erä kaakeleita. Olemme aikanaan ostaneet sieltä 30×30 kivilaattaa alakerran pukuhuoneeseen ja käytimme myöhemmin samaa eteisessä. Olemme tykänneet siitä. Se on poistumassa valikoimasta ja piti pitää huoli, että saamme sitä tulevaan kodinhoitohuoneeseen ja vanhan autotallin lattialle. Halusin sinne kaakelin, koska tarkoitus on pitää siellä koiria ja toivottavasti pentuja, niin pitää olla helppo pitää puhtaana ja kestää pesua. Illalla vielä palaveerausta LVI-suunnittelijan kanssa. Suurin dilemma itselläni on tällä hetellä päättää minun ja isännän makuuhuoneen en suite -bathroomin tyyli. Löysin hyvän ledvalokouruidean kattoon, josta myös lisää myöhemmin.
Haimme myös kasan lamiinaatteja lattialle ihmeteltäväksi. Näistäkin lisää pian 🙂
Sain hyvän vinkin MJ:ltä aiemmassa postauksessa, että olisi mielenkiintoista tietää enemmän nykytilanteesta. Tässä ensimmäisenä olkkarista, joka on talon keskiössä ja tulee olemaan isossa roolissa laajennuksenkin myötä. Huom. Jos on ihmeellisiä kirjoitusvirheitä (lähinnä puuttuu kirjaimia välistä), niin jotain omituista on tapahtunut näppikselle. Se ei vain ota kirjoittaessa jokaista painallusta. Ärsyttävää. Kone ei ole vielä edes vuotta vanha.
Ensimmäinen kuva on otettu eteisestä tulevaa laajenuspsaa kohden oviaukosta. TV-tason ja vasemmalla osittain näkyvän kaapin välistä mennään nykyiseen vanhempien makuuhuoneeseen (jossa Neiti 2v myös nukkuu) ja laajenuksen käytävä menee about seinän ja sydän taulun välistä. Meidän makkaristamme tulee TV-huone. Pitkään ajattelin, että oviaukkoon tulisi ranskalaiset ovet. LÄhdemme kuitenkin avoimesta tilasta ja ehkä tarvittaessa tehdään kevyt seinä ja ovet. Käytävän oviaukkoon tulee lasiovi.
Laajennusosasta vanhalle puolelle päin. Taustalla näkyy ihana lntutapetti, joka menee vintille vievien portaiden reunustaa. Mietin aimmin pitkään, minkä tapetin tuohon otan ja hiukan riskillä valitsin noin kirjavan kuvion Laura Ashleyn mallistosta. Taitaa olla paratiisilintu. Tykkään siitä kovasti edellen! Tuon sormitaulun löysin joskus Ikeasta ja tykkään siitäkin kovasti. Nykyinen ruokapöytä on vanha ovi laitettuna pirtin pöydän jalkoihin. Ostin sen ja beige-valkoiset tuolit muutama vuosi sitten Huuto.netin kautta. Joku nainen oli tehnyt sen ihan myyntiin. Pidän siitäkin. Ajattelin laittaa sen tulevaan askartelutilaani vanhaan autotalliin. Tähän on suunnitteilla uusikin ruokailutila, mutta pöytä ja tuolit uusitaan. Takan uusimista ollaan mietitty pitkään. Se ei ole vanha, täysin siisti ja toimii moitteettomasti. Ajatuksissani oli valkoiseksi slammattu tasainen ihan kattoon saakka ulottuva takka, jonka eteisen puoleisessa sivussa olisi leivinuunin luukku. Tehdään kuitenkin niin, että tuetaan ja varaudutaan painavampaan takkaan tulevaisuudessa, mutta ei nyt lyödä tuota nurin. Takan ovat edelliset asukkaat vaihtaneet. Tuohon sormitaulun seinälle haaveilen perinteisestä astiakaapista.
Tässä näkyy lipaston kulma paremmin. Sen takana oleva seinä molempiin suuntiin kaadetaan ja siitä tulee avokeittiö äkyviin. Lattialla olevan legoämpärin vieressä oleva seinä tulee olemaan työtasoa ja siihen pari baarijakkaraa. Ajatuksissa aamupalapöytä ja tarjoilupöytä ruokapöydälle tarvittaessa. Eli avautuu kovasti. Odotan innolla, että saadaan tuo takan vieressä näkyvä Neiti 5 veen vaatekaappi pois olkkarista!
Tiistaina aloitetaan poraamaan maalämmön reikää! Ensimmäinen iso konkreettinen asia kohti pitkän haaveen todellistumista!
Siitä se lähtee. Ensimmäinen iso juttu nimittäin. Jo pitkään oli selkeä juttu, että maalämpö on meidän tuleva lämmitysjärjestelmämme. Toimittajista on tehty vertailua ja päädyimme Lämpöässään. Lämpöässä ei todellakaan voittanut hyvällä asiakaspalvelulla tai myyjän myyntitaidoilla vaan puhtaasti laiteteknisillä ominaisuuksillaan. Joutui nimittäin itse olla se aktiivisempi osapuoli. Tämä meinasi vähän ihmetyttää, kun kyseessä on kuitenkin monen tonnin diili. Ehdottomasti paras myyjä oli St1:llä. Lämpöässän maalämpöpumppu tuntui meistä paremmalta kuin St1:n IVT:n yhdistelmä.
Toisaalta myös Lämpöässä on täysin kotimainen yritys ja vielä Etelä-Pohojalaanenkin, josta ei voi antaa kuin lisäpisteitä 😀
Meidän pitää kaataa tämä ihana tammi ennen porausta 😦 Henkisesti siihen olen valmistautunut siitä saakka kun päätimme tehdä laajennusosan juuri tuohon kohtaan. Puu jäisi alle ja sen siirto olisi aika epätoivoinen yriys. Jos katsot kuva tarkasti, niin oikealta laidalta näkyy hyvin, kuinka nyt ilmasta kulkeva sähkökaapeli menee oksien seassa. Pitää huomioida kaataessa. Tämä on ollut yksi lempi kohdistani pihassa. Nappasin tämän kuvan tammikuulla.
Tehtiin isännän kanssa pari iltaa sitten tarkistuksia budjettiin ja käytiin kohta kohdalta huoneita läpi, paljonko mihikäkin on varattu rahaa ja tarkennettu niitä, jotka jo tiedäme. Isäntä on tehnyt loistavan excelin, jossa on kaikki mahdollinen eritelty ja on kaiken maailman pivot-taulukoita vaikka ja mitä. Hän on vertaillut hintoja ja tehnyt tarjouspyyntöjä moneen suuntaan. Nyt on sähköurakoitsijan kanssa asioista sopiminen myös loppusuoralla.
NetRaudassa on paljon talviraentajille tarjouksia ja tavoite on nyt saada tämän kuun aikana (voimasa 31.3. saakka) hyödynnettyä mahdollisimman paljon näitä. Olemme arviossamme hiukan yli budjetin, jossa tosin moni asia on arvio ja niihin on varatu rahaa hiukan oletettua enemmän. Jos siis saamme nipistettyä sieltä täältä euroja, on se aina kotiinpäin. Suurimmat rahaa vievät osa-alueet ovat rakenusmiesten palkat (noin 36 % budjetsta) ja LVI-hommat (noin 15%).
Vielä sitä hymyilyttää, vaikka kilometrejä kertyy ja tekemistä riittää. Tässä kuluvan viikon kuulumiset: Neiti 7 veen voimistelunäytös rytmisen voimistelun MM-kisojen finaalissa (sunnuntai), jossa tietenkin oltiin koko päivä. Maanantaisin töiden jälkeen Neiti 7 v treenit ja lasten nukkumaanmenon jälkeen sähkösuunnitelmien pariin. Tiistaina lapset päiviksestä, koirat ulos, ruokaa pöytään ja sähkömies kylään, jonka kanssa palaveri venyikin noin 21.300 saakka. Keskiviikkona Neiti 5 v ja Neiti 7 v treenit = minä seison jäähallissa, illalla lenkille koirien kanssa. Torstaina töiden jälkeen kiireellä peruskuviot ja KVV/LVI-vastaava(kokelas) paikalle. Naapuruston lapsikin kylään, mamma lenkille. Perjantaina töiden jälkeen lapset, ruokaa, koirat ja uuden keittiön toimitus. JIPPIIII! Ensimmäinen iso askel kohti jotain tulevaa – vaikkakin tuohon keittiön asentamiseen menee kyllä vielä pitkä tovi. Keittiöstä lisää myöhemmin. Keittiön toimitusta edelsi vanhan autotallin (ollut varastona) iso inventaariotyhjennys, jonka yhteydessä tuli todettua, että pari vuotta sitten huomatut hiiret olivat ennen kadotustaan menneet asumaan kaikista tilan laatikoista minun aarrelaatikossani! Juuri siinä, missä on teini-iän valokuvat ja muistot. P?*%&!!eet olivat siis ulostaneet pitkin mun itse kuvaamia ja vedostamia kuvia ja kirjeitä. Syöneet peitoksi ala-asteella kangaspuilla tekemäni liinan ja sitten kaksi niistä vielä kuollut ja muumioitunut sinne papereiden keskelle! Laatikko on ollut sellainen, kuin äitiyspakkauksen laatikot, jossa siis käsiaukko. Vielä en ehtinyt kuin max 1/3 kaikesta läpi käydä. Roskiin lensi kamaa 😦 Laitoin pinon, jonka käyn myöhemmin läpi (ja loput laatikosta), että mitä pystyn vielä pelastamaan. Taannoin hiiriä pari loukutettiin ja laitettiin kaikkiin reunoihin jyrsijäverkot. Ovatkin pysyneet poissa sen jälkeen.
Tänään lauantaina aamulla eräässä kuvausprojektissa lasten kanssa mukana, sukulaisilla kahvilla, läpsyvaihto isännän kanssa lastenhoidossa ja isäntä työpaikan vuosijuhliin edustamaan ja minä lasten ja koirien kanssa metsään. Huomenna aamun ohjelma alkaa klo 10 omien harrastusten parissa ja lounaan jälkeen Hämeeseen lasten kanssa siruttamaan koiranpentuja ja kaveria moikkaamaan ja sitten onkin taas hyvä sammua punkkaan, että pääsee maanantaina laittamaan koiraa (toinen meidän koiristamme) ja kaveria matkaan Turusta Birminghamiin. Ja itse sitten myöhemmin tällä viikolla lentäen perästä.
Todettiin isännän kanssa, että projektin jälkeen lähdetään täyshoitolomalle hermoja lepuuttamaan. Nämä on just ne ruuhkavuodet. Todellakin.
Rauhalan Tilan Elämää 