19. Hommat käynnissä!

Jumankauta ollaan huhkittu ulkona!

20160328_191525
Puratut tiilet kuormalavoilla, joista jo kaksi on kaatunut.

Pääsiäisenä purattiin laajennuksen kohdalta tiilimuuri (kuva edellisessä postauksessa), samoin kahden isohkon kukkapenkin ympäriltä. Siivottiin pihatuvan taakse pinotut tiilet samaan paikkaan ja muukin tarpeellinen. Harmaita tiiilä meidän pihassamme oli muuton hetkellä iso kasa, jotka edellinen asukas oli ajatellut ajoväylään. Onneksi ei ollut laittanut, kun se jouduttiin vuosia sitten kaivaa auki oikeille salaoja kaadoille ja nyt viimeistään olisi  mennyt pilalle. Niitä tiiliä aikanaan jaettiin ja myytiin – vieläkin jonkin verran jäljellä. Nyt laitettiin talteen, kun sain idean niille. Meinasin ensin, että myydään nuo punasävyisen tiilet, mutta säästettiin vielä, että saadaan ehkä ensi kesänä tehtyä piha loppuun. Tuo punertava sävy ei ole minusta se kaunein. Ehkä sopivat eri värisen talon kanssa paremmin?

20160328_191508
Kukkapenkin mädätysmuovit.

Olin ihmetellyt kaikki nämä vuodet, että miksi ihmeessä tämän vasemmalla näkyvän ison kukkapenkin kaksikin kertaa vaihdetuissa mullissa harva kasvi eli ja viihtyi. Multa sammaloituui ja pakkautui, vaikka paikka on kuuma ja aurinkoinen. Selvisihän se syy, kun ympäriltä kivet purki. Sinne oli vedetty kunnon umpimuovia kerros, ettei vesi varmasti pääse valumaan. Vidu. Siinä oli muuttaessamme vuorimäntypuska, muutama kuunlilja ja soraa. Ei ollut yhtään hyvännäköinen saati meidän tyylisemme viritelmä, niin oli aika nopeasti purku.

20160328_191604
Laajennuksen kohdalta tiiliimuurin takaa.

Tämä kuva on laajennuksen kohdalle tehdystä pengerryksestä tiilien takaa. Jonkun verran oli tungettu jätettä ihan vaan täytteeksi ja vissiin säästetty jätemaksuista.

Tiilien purun jälkeen päästiin pihatuvan kimppuun. Tuli kaivuri ja veteli sen suoraan jätelavalle. Hetken leijui sellainen henkeäsalpaava home ja sahanpurupölly pihassa. Ihme kyllä puiset seinärakenteet ja puru eivät olleet mätiä. Kattotuolit olivat ihan upottavan pehmeitä.

20160402_163014
Pihatupa purkuvaiheessa.

Pihatuvassa siis vuosia ollut pahat kosteusvauriot. Kai se on sen verran tuulettunut kuitenkin, että jotain oli kuivunut. Mökin sisällä oli ihan järkyttävän pistävä ilma. Piti aina vetää keuhkot täyteen ilmaa, jos sisällä kävi ja pidättää käynnin ajan. Se on nyt poissa.

20160328_191333
Isäntä hommissa.

20160328_194032Sitten tuohon laajennuksen kohtaan jäänyt tammi kaadettiin. Isäntä ensin karsi isoja oksia, etteivät katko oksien läpi mennyttä sähkökaapelia. Hiukan kävi surku tätä puuta. Hetken taas mietimme, olisiko sitten pitänyt koittaa siirtää. Päätettiin, että ei aleta kaivaa niin isoa monttua, kun ei ole varmu20160328_194444utta, että kestää siirron. Tässä toisessa kuvassa näkyy ehkä tuo sähkökaaplei paremmin. Se muuttaa siis nykykäytäntöjen mukaisesti maan alle. Caruna vaan ei ole vastannut sähkömiehen yhteydenottoihin asiasta. Juuri tästä syystähän he perustelivat suuret korotukset, että sähköverkkoa parannetaan ja päivitetään, niin luulisi edes vastaavan! Jännityksellä odotamme, että mitenköhän iso lasku siitä kuitenkin vielä napsahtaa. Olisi kiva voida varautua budjetissa etukäteen tämmöisiin tarkemmin. Hintahaarukka kun tuntuu tämmöiset voivan olla satasista tonneihin.

20160407_075816
On laaksoa ja kukkulaa vielä hetken.

20160406_183138Sitten saikin kaivurimies käydä vaihtamassa hiukan järeämmän vepeleen ja aloittaa pihatuvan vastapäätä tulevan laajennuksen kohtaa kaivamaan. Maalämpökaivo on tuolla kauhan takana tuo pieni musta putken pää. Sen poraaja sanoi, että n 1,5 m jälkeen oli kalliota ihan porattuun 230 metriin saakka. Varauduimme siis kunnon louhintoihin. Sinä osoittautuikin olevan vahvaa savimaata. Jotenkin ajattelin, ettei entisaikaan olisi loivaan rinteeseen osittain maan alle rakennettu, jos juuri tuossa kohtaa olisi kalliota. Se on varmasti tarkastettu kaivauksian. Tai onhan tuolla saunan alla, jonka me louhimme käsin, että saatiin huonekorkeutta lisää (tästä aiemmin kirjoitettu). Etualalla paljastui kuitenkin alkava kallio, joten ilman louhintoja ei selvitty. Se onkin nyt sitten seuraava projekti. Onneksi louhinnoista ylipäätään oli jo sovittu. Se, mikä olikin nyt odotettua isompi juttu, oli tuon kaivettavan maan määrä! Siinä oli kuorma-auto vieressä ja jokainen kasa tuossa on yksi kuorma-auton lavallinen. Piha laskeutui tuonne alapihan puolelle niin, että pian kolmen vuoden takaisten muun pihan maatöiden aikana jäimme odottamaan siihen täytemaata tuosta kaivauksesta. Näillä saadaan todellakin korotettua ja tasoitettua pihaa! Piti alkaa jo poiskin kuskata ihan maksullisiin paikkoihin!

20160407_201622Tässä viimeisessä kuvassa on lähes valmis pohjakuoppa. Tai siis kaivurin osalta valmis ja louhintamiesten kohdalla alkutilanne. Kallio näkyy siis tuossa oikealla. Vaikka nyt tuleekin rapaa sisällekin ihan urakalla ja alkaa tämä  sotkun vaihe, niin hyvä fiilis. VIHDOIN tämä koko projekti ja odotus alkaa siirtyä vuosien puhetasosta konkretiaan!

 

18. Tapahtumarikas viikko takana

IMG-20160322-WA0000Meille porattiin maalämpökaivo 🙂 Poraaja oli nuori kundi, jolla paloi koko toimen piteen ajan rööki huulessa. Taukoamatta. Ainakin 5 tuntia. Onneksi meillä on tuo pihan ajoväylä iso, niin ei ollut tuollakaan autolla ongelmia tulla pihaan ja päästä pois.

Kaivo porattiin 230 m syvyyteen ja täysin kalliota koko matka. Kuitenkin oli kuulemma melko pehmeää ja nopeaa porata. Vettä ei tullut juuri lainkaan. Myöhemmin tulee toinen porukka jatkamaan hommia tästä eteenpäin.

20160323_130115.jpgSitten olikin tapahtumarikkaat 24 h: yksi perheenjäsen ambulanssilla sairaalaan – yöllä (onneksi akuutti hoito auttoi), yksi ison päähaavan vuoksi kiireellä ommeltavaksi ja yksi oksentaa pitkin sänkyä – yöllä tietenkin. Tämän rupeaman jälkeen olikin aika rauhoittua pääsiäisen viettoon.Tai rauha oli kaukana, kun otettiin mukaan punkkua, juustoja jne ja lapset. Naapureillakin oli punkkua, juustoja ja lapsia 😀 Kiva ilta oli 🙂

Pääsiäinen on tähän mennessä pitänyt sisällään laajennuksen kohdalla olevan tiilimuurin purkua, joka jatkuu huomenna. Näistä kivitiilistä (vai mitä nyt virallisesti ovatkaan) ovat edelliset asukkaat tehneet aika pitkän kaarimuuripengerryksen ja kolmen ison kukkapenkin reunat. Niihin ovat käyttäneet useamman tonnin rahaa. Minua vähän tuo punertava väri tökkii. Pitää kuitenkin pinota hyvin ja säästää, josko olisivat tarpeen, kun pihaa rakennetaan. Ehkä joskus ensi vuonna. Pihatupa on myös pian tyhjä tavaroista, jotka ovat olleet siellä säilössä. Pakko tunnustaa, että siellä on hirmu kasat rojua. Onn ollut odottamassa sitä, kunnes mökki puretaan ja tulee jätelava pihaan. Nyt siis maatöiden alku alkaa pihatuvan jyräyksellä. Sen tulee kone kaatamaan ja kauhoo suoraan jätelavalle. Sitten pihatuvan kohdalle siirretään maata laajennuksen kohdalta (tiilimuurin kohta). Muu osa pihaa on jo täytetty ja tasoitettu pian 3 v sitten ja nyt tämä etualapiha tasataan. On siis odottanut tämän projektin vauhtiin pääsyä.

Tänään tehtiin reissu Bauhaussiin hakemaan yksi erä kaakeleita. Olemme aikanaan ostaneet sieltä 30×30 kivilaattaa alakerran pukuhuoneeseen ja käytimme myöhemmin samaa eteisessä. Olemme tykänneet siitä. Se on poistumassa valikoimasta ja piti pitää huoli, että saamme sitä tulevaan kodinhoitohuoneeseen ja vanhan autotallin lattialle. Halusin sinne kaakelin, koska tarkoitus on pitää siellä koiria ja toivottavasti pentuja, niin pitää olla helppo pitää puhtaana ja kestää pesua. Illalla vielä palaveerausta LVI-suunnittelijan kanssa. Suurin dilemma itselläni on tällä hetellä päättää minun ja isännän makuuhuoneen en suite -bathroomin tyyli. Löysin hyvän ledvalokouruidean kattoon, josta myös lisää myöhemmin.

Haimme myös kasan lamiinaatteja lattialle ihmeteltäväksi. Näistäkin lisää pian 🙂

8. Pihajuttuja, osa 1

20150718_162909Minun äitini ja isäni ovat aina olleet puutarhaihmisiä. Minä en. Mä olin vähänniiku EVVK – teinejä siteeratakseni 😀 Oman pihan myötä olen opetellut kantapäänkin kautta ja aika monen tunnin raavaalla työllä saanut jotain alkua aikaan. Aika paljon olen jooutunut tehdä uusiksikin monesta eri syystä. Esimerkiksi keittiöpuutarhani perustin väärään paikkaan. Siitä myöhemmin oma postauksensa. Näm kuva ovat kaikki viime kesänä pihastamme otettuja.

IMG_2879Kun pian kolme vuotta sitten teimme isoimmat maatyöt ja tasoitimme salaojarempan jäljiltä loputkin muhkurat ja istutimme uuden nurmen, pääsin jo tekemään jotain uutta ja pysyvää – tosin iso muokkaus tähänkin tulossa.

20150616_165114Maasta löytyi paljon isohkoja kiviä. Liian isoja ihmisen liikuteltavaksi kovin helpolla. Olivat tehneet kasan ja miehet kysyivät minulta, tilataanko poiskuljetus vai mitä tehdään. Juuri sillä sekunnilla menivät pihasuunnitelmat uusiksi. Tuohon metsänlaitaan päätin alkaa tehdä kiviaitaa kukkapenkin taustaksi. Marssin siinä pitkin pihaa ja osoittelin kiville paikkoja ja kaivuri nosti. Itseasiassa se osoittautuikin hyväksi idekaksi. Kivet ovat kauniita ja niistä sai hienon tasutan kukille. Kuokin siihen eteen kukkapenkkiä ajatuksissani upeat englantilaiset cttage garden -puutarhat. Noh, aika kaukana siitä vielä ollaan. Tajusin viime vuonna, että vika on siinä, että kukkapenkki on aivan liian kapea ja liian vähän kutakin kukkaa. Kukat sinänsä oikeita. Levensin viime kesänä kukkapenkkiä puolisen metriä todetakseni, että tänä kesänä levitän sitä varmaan metrin verran ainakin vielä lisää. Helpollahan sitä pääsisi, jos olisi ottanut suunnittelijan, mutta tässä tulee pohojalaanen jäärä: opettelen itte ja saan sitten oman kätteni tuotoksia ihailla jatkossakin.

Nuo kuvissa näkyvät tuijat siirsin toiselta puolelta pihaa, johon edellinen asukas oli tehnyt pengerryksen. Tämä pengerrys ja kivetykset puretaan nyt ja siihen tulee laajennus. Kukat olen jo pääosin siirtänyt ja jakanut pois. Yllättävän kova homma oli isohkot tuijat kaivaa maasta irti! Hienosti ovat lähteneet uuteen paikkaansa juurtumaan. Lisäsin pari vielä pienempää tuijaa tuonne kivien taakse viime kesänä ja tänä vuonna aion laittaa pari lisää. Jotta näkymä olisi kivempi metsään päin, olen siistinyt siitä risukkoa joka vusi. Siinä on sellainen kiva pieni kukkula. En ehkä aio tätä joka vuosi tehdä, sillä aion lisätä tuijia. Ylimmän kuvan taustalla näkyvät ne puskat. Jotain angervoa ovat, jota täässä pihassa on ollut ja edelleenkin vähän joka nurkassa ja leviää kuin tauti! En pidä siitä. Tienvarsipuska eikä kuulu meidän pihaamme.

IMG_3102 IMG_3104

Tuossa vasemmalla näkyy ihana vanhahko vaahtera. Pidän sen alla olevasta kohdasta ja vasemmalla alhaalla olevista isoista vanhoista kuunliljoista. Alla näkyy hyvin kivimuurin alkukohta.

Alkuperäinen emäntä on 1950 -luvulta alkaen rakentanut tämän talon pihaa. Olen kuullut vanhoilta naapureilta tarinoita upeista ruusutarhoista, isoista omenapuista ja kunnon hyötypuutarhasta. Pihaa on kuulemma käyty katsomassa kauempaakin. Meitä ennen tässä välissä (olemme kolmannet asukkaat) asui vanhempi pariskunta, joka repi kaiken pois! Minä pelastelin metsästä joitain kasveja (oli viskottu aidan yli ja alkanut siellä kasvamaan) tai toisena kesänä nousi vielä jotain satunnaisia. Täällä kasvaa ihanaa vanhaa mansikkakantaa. Sitä olen levittänyt aluksi kukkapenkkiin ihan sillä, että saan pidettyä pihan myllimiseltä turvassa. Hyvä, että tein.

Heti kun tänään vähän paistoi aurinko, alkoi tehdä mieli päästä pihahommiin ja alkoi tuntua hitunen kevättä rinnassa. Viime kesänä heinäkuulla iskin hanskat tiskiin. Yksi päivä alkoi uuden keittiöpuutarhan kohdan pohjien laitto vastustamaan niin, että kottikärrytkin tönöttivät siitä vieressä hyvän tovin. En tehnyt pihalle sen koommin mitään uutta ja edistystä. Ensin podin huoonoa omaatuntoa tästä, mutta sitten päätin, että en pode ja ehdin kyllä. 🙂